Yksi Lempi-neidin lempipuuhia on radionkuuntelu. Aamuisin, päivisin ja niinä iltoina, kun televisio tarjoaa pyssynpaukuttelua ja suolenpätkiä. Niitä Lempi-neiti ei katso vaikka mikä olisi. Silloin napsautetaan radio päälle.
Nytkin radiosta luetaan Saima Harmajan päiväkirjoja. Jos Lempi-neidin nimi ei olisi Lempi, olisi se varmasti Rauha.
Varhain lauantaiaamuisin radiosta tulee musiikkiohjelma Onnensävel. Jos kasettinauhureita vielä olisi, äänittäisi Lempi tämän ohjelman c-kasetille. Mutta koska kehitys kehittyy, kuten sanotaan, kuuntelee Lempi kappaleita Youtubesta. Tässä teillekin, maistiaisia, vassokuu:
Ihana Olavi Virta ja Mummon kaappikello
Väliaikainen on yksi Lempin nuoruusvuosien lauletuimmista. Alakoulun laulukirjaan se oli painettu ja oli toinen niistä lauluista, joita uskonnollinen opettaja osasi pianolla paukuttaa.
Toinen oli Metsäkukkia.
Toinen oli Metsäkukkia.
Matti Jurva ja Dallapée-orkesteri on yksi Lempi-neidin ikisuosikeista. Tässä ollaan Hiekkarannalla.
Kuvan pojat ovat niin nuoria ja komeita, että Lempiä vallan pyörryttää.
Aurinkoista lauantaita lempiystävät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti